maanantai 26. maaliskuuta 2012

Tassuja, jälkiä

Viikonloppuna kävin ystäväni luona ja ihastelin hänen kissansa tassuja. Pörröisessä tassussa kasvoi karvoja pienten vaaleanpunaisten anturoitten välistä! Söpöä! Ei meidän kissoilla ole tuollaisia tassuja.

Itse kisu-kaunotar on tällainen: hampaineen, kynsineen, viiksineen:
Kaunis karvaturri.

Sunnuntaina hiihdellessä näin "lumikenkäjäniksen" jäljet. Jänis kuulemma levittää tassunsa lumikengäksi, kun hanki on upottavaa. Itse pupua en nähnyt.

Järven jäällä näkyi myös valtavat tassunjäljet: takatassun jäljet osuivat aina etutassujen jälkiin ja tassujäljet olivat suorassa rivissä. "Susi", sanoi Mies. Hurjalta tuntui, matkaa kotiin oli pari kilometriä. Tiedä häntä, oliko jäljen tekijä susi vai suuri koira. Tässä jälki suksen vieressä:

3 kommenttia:

  1. Oi mitkä karvavarpaat! Ihana kissuus. Meillä oli toissa kesänä susi ihan takapihalla. Olin kissuuden kanssa terassilla ja yhtäkkiä havahtuin siihen, että muutaman metrin päässä seisoi nuori, hämmentyneen oloinen susi. Se oli varmaan todella nälkäinen, kun eksyi pihapiiriin keskellä kirkasta päivää. Jotenkin eksyneen oloinen ja tosiaan nuori, mutta susi kumminkin. Kaappasin äkkiä kissan syliini ja rupesin huutamaan kuin hyeena =) Ukkokulta ja isukki säntäsivät pihalle ihmettelemään. Seinustalla sattui olemaan laudanpätkiä remppaprojektin jäljiltä ja niiden avulla ukot hätyyttivät suden pois pihalta. Ei muutamaan päivään uskallettu ollenkaan ulos ja kissuuskin oli tiiviisti valjaissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui sutta! Minä en ole koskaan nähnyt luonnossa villinä sutta, eläintarhassa ja -puistossa vain. Komea eläin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!