sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Uusi perheenjäsen

Tässä se on: uusi perheenjäsenemme rukki!
Eilen vietimme miehen kanssa päivän autossa rukin hakumatkalla. Olipa rukki likainen ja törkyinen! Ilta kuluikin puhdistaessa sitä.
Ajan hammas on puraissut rukkia, mutta suurinpiirtein kunnossa se oli.
Näppärä mies teki uuden lyhdyn rukkiin ja irrotteli osat, puhdisti ja rasvasi/kynttilöitsi osat. Tässä komea lopputulos:
Luna Leukaparta tuli tutkimaan rukkia. Ja tutki korinkin samantien.
Sunnuntai-illan ratoksi opettelin kehräämään. Kovin on kierteistä ja möykkyistä lankaa vielä näin kehrääjän uran alkuvaiheessa.
Jisto taas esittää, ettei häntä kiinnosta rukki lainkaan. Mokomakin lötkyrä! Olipa vaan Jisto käynyt yöllä puraisemassa rukinpyörän narun poikki.

7 kommenttia:

  1. Mau!

    Kyllä rukinpyörän narun poikkipureminen kuulostaa oikein ammattimaiselta kissanduunilta. Jos naru on sopivan karheaa ja ihanaa, sellaisen puremista ei voita oikeastaan muu kuin ruoka.

    Terveisin

    Otto
    ammattikissa

    VastaaPoista
  2. Onpa ihana vanha rukki! Minä en tosin osaisi moista käyttää ollenkaan.

    VastaaPoista
  3. On sulla kätevä mies ja kätevät kisulit. Minunkin pitäisi kantaa taas rukki sisälle hommiin. Viimevuosi mennä hurahti etten ehtinyt yhtään kehräämään. Se kun on niin koukuttavaa ja kivaa.

    VastaaPoista
  4. Voi meillä menis tuollaiset narut poikki ihan päiväsaikaankin. Saisi melkein vetoa löydä montako minuuttia ne kestäisi. Yli kymmenen minuutin tuloksissa alkaisi olemaan jo isot kertoimet. :D

    Kyllä kehrääminen varmasti mukavaa on. Ja hankalaa. Mutta Jistopa näyttää viimeisessä kuvassa siltä, että se kehrääkin omaa lankaansa ;)

    VastaaPoista
  5. Onnea uudelle perheenjäsenelle! Meillä moiset narut kyllä olisivat saaneet olla rauhassa. Rukki olisi kelvannut kiipeily- ja nukkumapuuksi.

    VastaaPoista
  6. Oi, tuollaisen kun saisi! En enää ehdi omalle kehruukurssilleni, ja ihan samaa ajattelen: rukki. Ehkäpä vielä joskus... Mutta onnea uudesta perheenjäsenestä!

    VastaaPoista
  7. Kiitos Kaikillle! Ammattilaiskissoja on pitänyt vahtia ja toppuutella tuon rukin kanssa: on rukki hyvinkin kelvannut myös kiipeilypuuksi. Rukki on vanha ja ravistunut ja sitä pitää säätää joka kerta, kun alkaa kehräämään. Ja välillä kesken kehruunkin. Jospa me vielä tultaisiin tutuiksi toisillemme tuon rukin kanssa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!