Värejä

Ah, ihana aurinko! Värit ovat palanneet.

Viiru

Näin kauniin tassun ja halusin ottaa siitä valokuvan.

"Mitä ihmettä?"

Niin kaunis tassu! Mustat, elämää nähneet anturat! Viiru ei tykännyt ihastelustani.

Joo, joo -antaa olla! Kuvataan toisella kertaa tarkemmin.

Aikaisin aamulla

Kävin aamulla hiihtämässä järvellä. Ehkäpä viimeistä kertaa tälle talvelle.

Ah, autuutta! Tämän vuoksi kannattaa herätä ja lähteä heti seitsemän jälkeen aamukankeana kolistelemaan suksia ja herättelemään koiraa.

Koira haisteli joka paikkaa ja karkasi välillä omille reissuilleen. Vannoin taas kerran, etten ota sitä enää ikinä mukaan ilman hihnaa. Otan kuitenkin.

Viikinkineule

Huhtikuun alussa sain valmiiksi neuletakin, jota esikoiseni oli pyytänyt tekemään jo ennen joulua. Toivoi ehkä joululahjaksi neuletta, mutta valmistui vasta pääsiäiseksi. Äitimuori hidastuu näköjään iän myötä...

Yhdessä suunnittelimme väriä ja mallia, alunperin toive oli villatakki Novitan Tempo-langasta, mutta en oikein lämmennyt ajatukselle. Tempo oli mielestäni liian paksu ja jäykkä tällaiseen neuleeseen. Ehdotin viikinkikuvioita ja yhdessä valitsimme sopivan koukeron Viikinkineuleet-kirjasta.

Koukeroita piti tietysti ensin opetella tekemään, kun en ollut tehnyt normaalia palmikkoa monimutkaisempaa aikaisemmin.

Tässäpä sitten valmis komistus. Langaksi valikoitui Novitan Isoveli ja Dropsin Alpaca. Neuleen väri onnistui mielestäni ja neule on sopivan paksua, mutta kuitenkin pehmeää. Lankaa kului yhteensä reilu kilo n. 1035 g, puikoilla 5,5. Minulla on aika löysä käsiala.

Viikinkikoukerot koristava etukappaleen reunoja jatkuen hupun reunoissa ympäriinsä. Hihat ja takakappaleet ovat sileää neulosta.

Koukeroiden jatkumisessa etukappaleessa huppuun oli vähän hankaluuksia, mutta lopputulos on kuitenkin ihan jees.

Hammasnappien kiinnittämisessä oli temppuilua, kun eka kertaa tällaisille napeille laitoin kiinnityssysteemiä. Huppuun lisäilin silmukoita alussa ja kaventelin huipussa, ettei hupusta tulisi muodoton möhkäle (sellaisenkin olen josukus onnistunut tekemään). Neuletakin lopputulokseen olen ihan tyytyväinen. Ja niin oli neuleen saajakin.

Uusi lelu

Tämä oli pakko ikuistaa ja julkaista ennen neulejuttua: postissa tuli kissoille uusi lelu. Jafariina villiytyi täysin.

Jafariina hyppii, pomppii ja riekkuu niin, että lopussa kissaraasu on ihan läkähdyksissä ja hengästynyt. Ja Mamma ottaa valokuvia.

Lopussa kiitos seisoo.

Pääsiäisenä

Kissapajunkissoja on sisällä

ja ulkona. Lunta on edelleen vaikka muille jakaa.

Säät ovat olleet upeita. Opettelin lumikenkäilyä. Mukavaa hommaa ja vaatii vähän opettelua sekin.

Hiihdellyt olen sydämeni kyllyydestä. Nämä maisemat saavat heti hengityksen kulkemaan paremmin.

Pääsiäisen kunniaksi haapa-puullakin oli pääsiäistä päällä:

Sain Kristalta tunnustuksen, siitä suuri KIITOS!

Tämä tunnustus tulee jakaa pitkäaikaisille blogituttaville. Olen uusi täällä blogi-maailmassa, joten kovin pitkäaikaisia tuttavuuksia minulla ei ole, mutta haluan antaa tämän tunnustuksen takaisin Kristalle sekä sen lisäksi Mustamahan Mammalle,Pirjolle ja Hennalle. --- Tämän blogin asetukset ovat muuttuneet kummallisiksi. En oikein saa tekstiä ja kuvia siihen muotoon kuin haluaisin. Kaipa tähän oppii. Ensi kerralla raportoin viikinkineuleesta. Siihen saakka aurinkoista mieltä ja kevätvilliä!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!