Kisu auttaa

Onneksi täällä on innokkaita, kissamaisia apulaisia monenlaisiin pikkuaskareisiin. Mallitilkun purkamisessa auttaa Risto Reipas. Mamman on helppo keriä lankaa tilkusta takaisin kerälle, kun kisu pitää langan toisesta päästä kiinni.

Jos langanpää meinaa karata, tolkku Kisu ottaa oitis uuden, paremman otteen langasta.

Hups, miten se lanka suuhun joutui?

"Mä en tehnyt mitään"

Viiru puolestaan auttoi mittaamaan mallitilkkua ja laskemaan silmukoita ja kerroksia.

Itselle tekeillä suloisen lämpöinen villatakki omasta pässinpökkimästä ohuesta langasta. Voi kun valmistuisi nopsasti villatakki niin saisi jo näillä pakkasilla päälle lämmittämään!

Minä Sydän Kissa -haaste

Naukulassa haastettiin tässä taannoin ottamaan valokuva, missä kissan kasvot näkyvät kirjasta tehdyn sydämen läpi. Kissamainen juttu, siis. Ja helpommin sanottu kuin tehty. Tässä yritelmiä aiheesta.

"Mitä duunaat?"

Luna Leukaparta, Pupsu Prinsessa, kölli sopivasti sängyllä. Oitis muotoilemaan ensimmäisestä käsiin sattuneesta kirjasta sydäntä ja kuvailemaan kisulia.

"Tämähän on ruotsin oppikirja!"

Ei pysynyt sydän pystyssä, vika varmaankin oppikirjassa. Luna-kisu pysyi kyllä tanakasti makuu-asennossa.

Paras otos tuli tästä puolikkaasta sydämestä. Lopulta kissakin kellistyi.

Luna Leukaparta

Pässinpökkimä haave

Olen hullaantunut suomenlampaan aitoon villaan siis pässinpökkimään lankaan. Omia pässinpökkimiä lankoja sain kehräämöltä marraskuun lopussa ja niitä on pesty ja värjätty ja neulottu ja testattu.

Tässäpä koekaniineja:

Pässinpökkimät perussukat miehelle

Lahjaksi miehen sukat petäjäisellä pintaneuleella Kainuun Lumon langasta

Palmikkosukat itselle koekäyttöön omalla mallilla omasta langasta

Kämmekän pintaneule

Itselle tulossa kämmekkäät luonnonvärisestä alpakka-suomenlammaslangasta:








Nyt on sitten julkaistu opinnäytetyökin pässinpökkimään villaan liittyen. Hieno homma! Suomalainen villa ansaitsemaansa kunniaan!
Opinnäytetyö löytyy täältä.


Sivupalkista löytyy linkki omaan haaveeseeni Kainuun Lumoon: alkuperäisten suomalaisten lampaitten lähivillaan ja käsin luonnonväreillä värjättyihin lankoihin.

Koiraa käsissä

Koirasta lähtee karvaa, tiedättehän. Kehräyshimon iskettyä emäntään on meidän talossa kerätty kaikki koirankarvat talteen ja vähän naapureitten ja tuttujen ja työkavereittenkin koirista. Karvojen kerääminen on muuten paljon nopeampaa kuin niiden kehrääminen langaksi - kummallista. Nurkat kohta pullistelee laatikoissa olevia koiran karvoja... Sitten on vielä ne vapaana leijuvat kissan karvat.(On kissankarvoja kyllä laatikossakin odottamassa kehräystä.)

Joululahjaksi tein miehelle sitten meidän koiruuden pohjavillasta ja lampaan villasta käsin kehrätystä langasta kämmekkäät, pyhä sellaiset. Näillä kädenlämmittimillä EI saa tehdä autoremonttia ja puusavottaa vaan pistää kaupungille käteen komistukseksi. Enintään autolla ajaessa saa koirankarvakämmekkäitä käyttää.

Koirankarva kädenlämmittimet

Mies puolestaan teki minulle sukanpingottimet vanerista. Käyttöohjeita ja -rajotteita ei ole läheskään niin paljon kuin kämmekkäissä.

sukanpingotin

Hyvin toimii pingottimet. Seuraavista sukista sitten kuva pingottimissa eikä jaloissa kuten tähän saakka.