Viiru-herra on oppinut kerjäämään vanhoilla päivillään. 12-vuotias arvokas Herra suorastaan vaatii itselleen ruokaa. Voiko tätä vastustaa?
Näin viattomasti kärjäys alkaa. Sitten kerjäys / vaatimus kovenee. Kynnet uppoaa reisilihakseen. auts.
Jos tämäkään ei vielä auta, hyppää Viiru pöydälle ja pyrkii istumaan tietokoneen näppäimistön päälle. "Onko ymmärryksessä vikaa? vai missä se ruoka viipyy?!"
Jo syntyy kansalaiseen/palvelijaan eloa. Ruokaakin löytyy. Rapsutuksia myös. Kissan tassun alla tässä ollaan. :D
Hih, aikamoinen pikku kerjäläinen. Minä varmaan heltyisin jo tuosta katseesta.
VastaaPoistaAika iso on tämä kerjäläinen: yli 7 kiloa vaikka yritän laihduttaa häntä parhaani mukaan. Silloin sun tällöin hellyn Viirun katseesta ja vaatimuksesta - siksi Viiru ei varmaan laihdukaan. Itse hän ei näes välitä ylipainosta, vaikka ei enää ylläkään putsaamaan hännän juurta suuren vatsansa takaa.
PoistaHyvä Viiru, noin se palvelijoiden kouluttaminen etenee. Loistavaa!!
VastaaPoistaAi näin päin tämä koulutus sujuukin?
PoistaEikö se sanonta kuulu jotenkin silleen, että "Parempi tassun alla kuin taivasalla"! Meillä koulutus sujuu yleensä juuri noin päin - kissat kouluttaa ja palvelijat oppivat, joskin aika hitaasti. Vanhaherra tosin osaa kerjätä ilman väkivaltaa...
VastaaPoistaVai että sellaista :D Kyllähän sitä ruokaa välillä meilläkin melko tiukkaan sävyyn ollaan vaatimassa...
VastaaPoista